Takaisin etusivulle     edelliselle sivulle  
 
Kirjoittaja on Hyvinkään Järjestötaloyhdistyksen monivuotinen (1978 - 2008) puheenjohtaja  ja Hyvinkään Järjestötalosäätiön ensimmäinen puheenjohtaja (1991 - 2008)

Kuva alla on Pirjo Hämäläisen kirjasta "Talkootyön monumentti, Hyvinkään Järjestötalon historia"
 
 



    Lauri Muistola

 

  Muistelmia  Järjestötalosta.

Ensimmäiset lapion pistot talon rakentamiseksi olivat  6.08.1950  klo.8.00.  Kauppalanhallitus vuokrasi tontin toimitalolle. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat seuraavat viisi järjestöä. SKDL:n Hyvinkään yhdistys, Hyvinkään Demokraattiset naiset, SKP:n Hyvinkään osasto, SKP:n Hyvinkään Läntinen osasto ja Hyvinkään Demokraattiset Nuoret. Talkootöihin osallistui satoja talkoolaisia. Talo rakennettiin talkootyönä, vain sähkötyöt ja juhlasalin parketin asennus olivat maksullisia. Talkootunteja kertyi n. 35000 tuntia. Oli pulaa rahasta sekä tavarasta. Rahaa kerättiin kansalaisilta erilaisilla listakeräyksillä ja hattukeräyksillä kokouksissa. Järjestettiin arpajaisia. Myös lahjoituksia saatiin. Yksityiset ihmiset lainasivat rahaa. Lainaakin otettiin niin paljon kun saatiin. Samaan aikaan rakennettiin Helsinkiin Kulttuuritaloa he olivat saaneet laivalastin sementtiä ja betonirautaa Puolasta. Ylijäävän betonin ja raudat he lahjoittivat Järjestötalolle. Täytyy todella paneutua historiaan, että ymmärtää sen innostuksen ja päättäväisyyden jolla talo on niissä olosuhteissa rakennettu. Tosi sitkeät naiset ja miehet tekivät sen sittenkin. Talon vihkiäisjuhla pidettiin 20.09.1959. Kutsuvieraita oli juhlassa n. 370. Juhlan avasi yhdistyksen puhj. Onni Tuominen, historiikin esitti Yrjö Nyman, juhlapuheen piti kansanedustaja Kusti Kulo. Näyttelijä Vilho Siivola lausui runoja.

60- luku oli tanssin hurmaa Järkällä. Tansseja pidettiin kolme kertaa viikossa. Kulttuuritoiminta oli vilkasta, oli kisälli-ryhmiä, elokuvakerho joka esitti elokuvia, Shakkikerho, näytelmäkerho ja Eläkeläiset RY kerhot. Järjestysmiehistä oli pulaa, kun tansseja oli niin tiuhaan. Huippunimiäkin kävi Tapio Rautavaara, Henry Theel, Irvinin käydessä lippuja oli myyty 600-700 kpl. Innokkaimmat tytöt lavan edessä nostelivat helmoja Irvinin esiintyessä.Vuonna 1968 puhj. Valfrit Valtanen totesi Järkkärin oleva vapaa rakentamislainoistaan.

70- luku oli taas erittäin vaikeaa aikaa taloudellisesti. Varsinkin vuosikymmenen jälkipuolisko.  Vuonna -79 liityttiin kaukolämpöön. Jouduttiin ottamaan pankista lainaa. Menot oli  tuloja suuremmat. Oli vakavin tilanne sitten rakentamisvaikeuksin jälkeen. Esillä oli jo talon myyminenkin. Vuonna -80 suoritettiin rahankeräys yksityisiltä, yhdistyksiltä ja ammattiosastoilta. Näin pääsimme kriittisen vaiheen yli. Sitä auttoi myös Diskon pito 3 vuoden ajan perjantaisin. Sekä huviveron poisto.  Lauantaisin pidetyt ” humppatanssit” vetivät taas tanssijoita. Vuodet -85-90 oli taas tanssin ”hurmaa” keskimäärin 250 myytyä lippua illassa. Vuonna -87 suoritettiin mittavat saneeraukset kahvion, aulan ja naisten WC osalta sekä parannettiin ilmastointia. Korjaus-saneerauksiin alettiin saada -80 luvulla opetusministeriön avustuksia. Nämäkin korjaukset tehtiin talkootyönä vain sähkötyötteki urakoitsija.                                                                                                       

Vuonna1989 juhlittiin talon 30 vuotista taivalta. Teetettiin  historia Risto- Juhani Suokkaalla. Juhlassa esiintyivät Mika ja Turkka Mali, Hyvinkään Työväen soittokunta,  Hyvinkään Työväen Mieskuoro. Juhlapuheen piti päätoimittaja Erkki Kauppila ja tervehdyspuheen Lauri Muistola. Juhlatansseissa tarjottiin yleisölle ilmaiset kakkukahvit.Talon ja tontin omistusta muutettiin 1990. Perustettiin Hyvinkään Järjestötalosäätiö. Järjestötaloyhdistys lahjoitti talon, tontin ja irtaimiston Hyvinkään Järjestötalosäätiölle. Tanssien pito jäi Järjestötaloyhdistykselle.

Tanssiyleisö karkasi muualle -91 sen seurauksena irtisanottiin talonmiehen työsuhde. Talkootyö lisääntyi, mutta tansseja jatkettiin kituuttamalla koko -90 luku. 2000 luvulla tuli pientä elpymistä tanssiyleisön määrään. On tehty taas erilaisia korjauksia joista juhlasalin ilmastointi oli kallein ja uusittu kalustoa. Juhlittiin 2009 talon 50 vuotista taivalta. Teetettiin historia jonka kirjoitti Pirjo Hämäläinen. Historiakirjan nimi on Talkootyön Monumentti. Nimi kuvaa hyvin sitä innostusta, talkootyön määrää jota naiset ja miehet ovat vuosikymmenien aikana pyyteettömästi tehneet talon toimintakunnon säilyttämiseksi. Tietysti on kiittäminen erilaisia  käyttäjäryhmiä satoja perhejuhlien pitäjillä joiden vuokratuloilla ja tanssiyleisön lipputuloilla pidämme taloa edelleen toimintakunnossa.

 

Lauri Muistola.